Kun perustin blogiani, päätin etten vaihda sivupohjaa vaan säilytän sen ilmeen millä aloitan. Tämä pohja tuntui kuitenkin sopivan nykyisiin tunnelmiin paremmin kuin entinen, vaikka delfiineistä niin kovasti pidänkin. No, luultavasti lukijoitakin on vain yksi, joten kovin moni ei varmaan edes huomaa :)
Olen nyt kaksi sadepäivää surffaillut puutarhablogeissa ja suunnitellut omaa pihaani. Haluan tarha-alpin taakse palavaarakkautta ja ehdottomasti siperiankurjenmiekkaa. Kävikin hyvä tuuri, ja työkaverillani sattui olemaan näitä sen verran, että saan häneltä taimia.
Värit saavat puutarhassani olla kirkkaita perusvärejä: punaista, sinistä ja keltaista, ehkä hieman valkoista keventämässä. Keltainen on niin vahva väri, että tarha-alpi ja suikeroalpi saavat olla ainoat keltaiset kukat. Savimaakin asettaa omat rajoitteensa, mutta pikkuhiljaa sitäkin saa muokkaamalla parannettua.
Kuvat: Pentti ja Yhteishyvä
Aiempien kirjoitusteni puutarhakuvat ovat kyllä melko koruttomia, kun vertaa joidenkin toisten kauniisiin kuviin. Toisaalta haluan raportoida pihan rakentumisen todenmukaisesti, eli toivottavasti parin vuoden päästä voin palata näihin heinikko- ja jätelautakuviin ja ihastella miten paljon piha onkaan muuttunut. Pidän kyllä niittymäisistä, luonnonmukaisista pihoista, mutta 1000m²:n heinikko on minullekin liikaa.
Meinasin unohtaa, posti toi tänään ihanan pienen paketin Patiosta!
Pullakat pienet basilikat oikein odottavat, että pääsen leikkaamaan uusilla saksillani. Mutta vielä saan hetken odottaa.
Kommentit